Alustavia työnaikaisia ideoita

Työssä suunnitellaan linjastoa ajankohtaan, jolloin Kehärata valmistuisi vuonna 2015 ja avautuisi junaliikenteelle. Junaliikenteen liikennöintikustannukset kasvavat tällöin noin 10 miljoonalla eurolla. Lisäksi uusien Flirt-junien poistokustannukset rasittavat alkuvuonna. On arvioitu, että kehäradan liikennöintikustannusten kasvusta Vantaan osuus olisi noin 6 miljoonaa euroa. Vantaan kaupungin tavoitteena on säästää tämän verran eli noin 6 miljoonaa euroa/vuosi Vantaan bussiliikenteen kustannuksista. Tällöin kaupungin talous ei rasittuisi nykyistä enempää.

Suunnittelutyön tavoitteena on, että muutosten jälkeenkin joukkoliikenne palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla alueen asukkaita ja työntekijöitä. Tämän vuoksi haluamme kuulla teiltä näkemyksiä linjaston kehittämisestä. Syyskuun aikana työssä on muodostettu alustavia ajatuksia linjaston kehittämisestä. Haluaisimme kuulla ajatuksianne seuraavista ideoista:

-          Uusmäestä on toivottu kokopäiväisesti liikennöivää linjaa Helsingin keskustaan. Voisiko Uusmäen kautta liikennöivä linja olla esim. 315 tai 363 vai joku muu? Uusmäen kautta kiertävä linja tarjoaisi myös työmatkayhteyksiä Pitäjänmäkeen.

-          Pähkinärinteen, Askiston ja Variston seutulinjoiksi on ajateltu kahta kokopäiväistä linjaa:

o   362 Hki-Vihdintie-Varisto-Vapaala-Askisto ja

o   363 Hki-Vihdintie-Pähkinärinne-Hämeenkylä-Petikko-Vantaankoski

-          Voidaanko Myyrmäkeen/Martinlaaksoon päättyvää sisäistä linjaa ja seutulinjaa yhdistää? Esimerkiksi Askistosta ja Espoon Niipperistä voitaisiin liikennöidä Martinlaakson/Myyrmäen kautta Hämeenlinnanväylälle. Tällöin asuinalueelta olisi yhteys aluekeskukseen, halukkaat voisivat vaihtaa Kehäradan ja Helsingin juniin ja osa voi jatkaa suoralla bussiyhteydellä Helsinkiin. Tällöin nykyisen sisäisen linjan ja seutulinjan tarjontaa voidaan yhdistää, jolloin vuorovälit uudelle linjalla olisivat nykyistä tiheämmät.

Haluaisimme lisäksi kuulla, ovatko Vihdintien ruuhkat vaikuttaneet käyttäytymiseesi. Nykyiset Vihdintien linjat ovat epäluotettavia ruuhka-aikoina.

Kommentoi linjaston nykytilaa

Syyskuun aikana työryhmä tarkastelee linjaston nykytilaa ja laatii linjastosuunnitelman. Suunnittelussa huomioidaan nykytilanne ja tulevaisuuden suunnitelmat alueen kehittymisestä. Ennen linjastosuunnitelman julkistamista se tarkistetaan yhteistyössä koulutoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Myöhemmin syksyn aikana avataan Feedback-järjestelmä, jossa suunnitelmaehdotusta voi kommentoida tämän blogin ohella. Asukastilaisuudet järjestetään marraskuussa.

Suunnittelutyön ensimmäiseen vaiheeseen voit osallistua kertomalla meille Länsi-Vantaan* bussilinjaston nykytilasta. Mikä tökkii? Miten asian voisi korjata? Mikä toimii hyvin? Toivomme kommenttien koskevan linjastoa, toisin sanoen linjojen reittejä ja vuorovälejä. Muut kommentit, esimerkiksi kalustosta tai pysäkkien palvelutasosta, toivomme osoitettavan suoraan HSL:lle.

*Länsi-Vantaan linjastosuunnitelman suunnittelualue sisältää Myyrmäen ja Kivistön suuralueet. Myyrmäen suuralueeseen kuuluvat Askiston, Hämeenkylän, Hämevaaran, Kaivokselan, Linnaisten, Martinlaakson, Myyrmäen, Petikon, Vantaanlaakson, Vapaalan ja Variston kaupunginosat. Myyrmäen suuralue rajoittuu etelässä Helsinkiin, lännessä Espooseen ja idässä Vantaanjokeen. Kivistön suuralue sijoittuu Myyrmäen suuralueen pohjoispuolelle. Lännessä alue rajoittuu Espooseen, pohjoisessa Nurmijärveen sekä lännessä Vantaanjokeen ja Tuusulaan. Kivistön suuralueeseen kuuluvat Keimolan, Kiilan, Kivistön, Lapinkylän, Luhtaanmäen, Myllymäen, Piispankylän, Riipilän, Seutulan ja Vestran kaupunginosat.

Suunnittelutyön lähtökohdat

Länsi-Vantaan linjastoa on tarkasteltu viimeksi Vantaan linjastosuunnitelmassa. Myyrmäen suuralueella asukasmäärä on pysynyt melko vakaana. Kivistön alueelle on sen sijaan lähivuosina syntymässä merkittävästi uudisrakentamista.

Kehärata valmistuu vuonna 2015, mikä muuttaa alueen joukkoliikennejärjestelmän kysynnän jakautumista merkittävästi. Nykyisin Vantaan poikittaisliikenne perustuu pitkälti Myyrmäen ja Tikkurilan väliseen bussiliikenteeseen. Jatkossa poikittaisyhteyksien rungon muodostaa Kehärata ja mahdollisesti runkobussilinja. Myyrmäen luonne muuttuu siten joukkoliikennejärjestelmässä merkittävästi.

Kivistön alueella on tällä hetkellä 9 000 asukasta. Kivistön alueen väestömäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä kaksinkertaiseksi. Haasteena on, että tämän työn tavoitevuotena 2015 Kivistön alueen asukasmäärä ei ole vielä merkittävästi kasvanut. Sopimuskausien aikana väestömäärä kuitenkin kasvaa merkittävästi.