Työssä suunnitellaan linjastoa ajankohtaan, jolloin Kehärata valmistuisi vuonna 2015 ja avautuisi junaliikenteelle. Junaliikenteen liikennöintikustannukset kasvavat tällöin noin 10 miljoonalla eurolla. Lisäksi uusien Flirt-junien poistokustannukset rasittavat alkuvuonna. On arvioitu, että kehäradan liikennöintikustannusten kasvusta Vantaan osuus olisi noin 6 miljoonaa euroa. Vantaan kaupungin tavoitteena on säästää tämän verran eli noin 6 miljoonaa euroa/vuosi Vantaan bussiliikenteen kustannuksista. Tällöin kaupungin talous ei rasittuisi nykyistä enempää.
Suunnittelutyön tavoitteena on, että muutosten jälkeenkin joukkoliikenne palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla alueen asukkaita ja työntekijöitä. Tämän vuoksi haluamme kuulla teiltä näkemyksiä linjaston kehittämisestä. Syyskuun aikana työssä on muodostettu alustavia ajatuksia linjaston kehittämisestä. Haluaisimme kuulla ajatuksianne seuraavista ideoista:
- Uusmäestä on toivottu kokopäiväisesti liikennöivää linjaa Helsingin keskustaan. Voisiko Uusmäen kautta liikennöivä linja olla esim. 315 tai 363 vai joku muu? Uusmäen kautta kiertävä linja tarjoaisi myös työmatkayhteyksiä Pitäjänmäkeen.
- Pähkinärinteen, Askiston ja Variston seutulinjoiksi on ajateltu kahta kokopäiväistä linjaa:
o 362 Hki-Vihdintie-Varisto-Vapaala-Askisto ja
o 363 Hki-Vihdintie-Pähkinärinne-Hämeenkylä-Petikko-Vantaankoski
- Voidaanko Myyrmäkeen/Martinlaaksoon päättyvää sisäistä linjaa ja seutulinjaa yhdistää? Esimerkiksi Askistosta ja Espoon Niipperistä voitaisiin liikennöidä Martinlaakson/Myyrmäen kautta Hämeenlinnanväylälle. Tällöin asuinalueelta olisi yhteys aluekeskukseen, halukkaat voisivat vaihtaa Kehäradan ja Helsingin juniin ja osa voi jatkaa suoralla bussiyhteydellä Helsinkiin. Tällöin nykyisen sisäisen linjan ja seutulinjan tarjontaa voidaan yhdistää, jolloin vuorovälit uudelle linjalla olisivat nykyistä tiheämmät.
Toivon, että muistaisitte suunnittelussa, että olennaista ei ole BUSSIN/JUNAN kuljettaminen päätepisteestä toiseen mahdollisimman nopeasti, vaan että IHMISET pääsevät HALUAMAANSA paikkaan mahdollisimman juohevasti ja helposti. Tässä esim. bussi ja juna Martinlaaksosta Helsinkiin eivät ole toistensa kilpailijoita, nehän kulkevat eri reittejä, vaikka samaan paikkaan päätyvätkin. Samoin on laita poikittaisliikenteen kanssa.
VastaaPoistaEspoon Perusmäkeen tuleva poikittais linja 533 voitaisiin muuttaa siten että se korvaisi linja 35 Petikon ja Variston alueella. LInja 35 muutetaan seutulinjaksi joka lähtisi Serenasta ja kävisi Askistossa ja sieltä Myyrmäkeen korvaten linjan 51 nykysen reitin Hämeenkylässä ja Pähkinärinteessä. näin voitaisiin lyhentää linja 51 Myyrmäkeen.Vantaan LInja 30 ja Espoon linja 24 voitaisii yhdistää muuttaa seutulinjaksi, mutta linja kuokkaa Linnaisten kautta. Espoon Linjan 24 päätepysäkille siirtyy espoon linja 15. Seutulinja 324 jatkettasiin Serenalle asti. Vantaalta tarvittaisii linja Serenaan , linja voisi korvata
VastaaPoistaLinja 363 kannattaa mennä Uusmäen ja Pitäjänmäen kautta Helsinkiin kautta,koka silläon linjosta ajalliseti nopein reitti. Linja 48 tulisi kokopäivä linjaksi ja Linja kulkisi Viherkummun ,Silvolan Louhelan kautta Martinlaaksoon tai sitten Myyrmäkeen , jolloin linja menisi Louhellan kautta. Linja 48 korvaisi Silvolasta linjat 44 ja 45.
VastaaPoistaJokeri3 tulisi jatkaa Myyrmäestä Espoonkeskukseen Yhdistäen linjan 530. Linja 39 pitäisi lyhentää Myyrmäkeen tai sitten jatkaa tulevalle Honkasuon asuinalueelle. Linja 452 jatkettaisii Martinlaaksoonnäin se korvaisi linbjan 39 poistuvan reitin. linja 453 jatketaisiin Vehkaalan asemalle ja osa vuoroista voitaisiin jatkaa Petakseen ,silloin silloin kaikki petakseen menevät voitaisiin lopettaa , paitsi linja 37.
VastaaPoistaToivoisin, että nykyinen linja 45 säilyisi ainakin Kanniston koulun (pysäkki Riipiläntiellä) ja Vantaankosken aseman välillä. (Suora ja nopea yhteys työpaikka-alueille mm. Lapinkylästä ja Vantaanpuistosta, joista ei ihan kävelymatka Kivistön juna-asemalle).
VastaaPoistaToiveena myös, että Kivistön aseman valmistuttua sinne kulkisi Riipiläntietä mahdollisimman suora ja nopea bussiliikenne (ja tietysti mahdollisimman usein).
Bussiliikenne 474 osalta on nykyisin liian harvaan kulkeva. Junaliikenteeseen nojaava suunnittelu on erittäin epäluotettava, joten pelkkään junien "syöttöliikenteeseen" ei tulisi satsata enempää.
VastaaPoistaTotuushan on, että talven junaliikenne takkuaa niin
julmetusti. Hämeenlinnantien bussiliikenne on nopea ja luotettava.
Kehärata-Aviapolis on lähin Pyhtäänkorventie-kujan asukkaitten lähtö-tulopiste mutta mihin lähimmäksi Pyhtäänkorventietä-kujaa sijoittuu syöttöliikenne?
VastaaPoistaPoikittaislinja ilman vaihtoa kannatettava ajatus. Myös Peijakseen pitäisi säilyä Länsi-Vantaalata linja ilman vaihtoa: sairaille ja vähävaraisille vaihtoehto, vaikka kehärata tuleekin.
VastaaPoista452 vuorovälit Helsinkiin viikonloppuisin tiheämmäksi. Nyt joutunut vuosittain käyttämään taksia esim. oopperaan tai knserttiin mennessä, kun junat eivät ole pitäneet kutiaan aikatauluissa. Puolen tunninkaan vara-aika ei ole riittänyt, vaikka matka ei kestä sen kauempaa.
WSP on bloggauksessaan kysynyt voisiko 363 olla linja joka kulkisi Uusmäen kautta Pitäjänmäelle. Selvä vastaus tähän on, että ei missään tapauksessa voi. Jo vuonna 2008 laadittaessa Länsi-Vantaan liityntälinjastosuunnitelmaa linjaa 363 oltiin siirtämässä kuvatulle reitille. Tuolloin asukkaiden ansiokkaan vastustuksen vuoksi suunnitelmaa muutettiin siten, vain osa vuoroista kulki Pitäjänmäen kautta ja osa jäi suoriksi ja nopeiksi Vihdintietä pitkin kulkeviksi yhteyksiksi. On siis olemassa suhteellisen tuore ja kiistaton osoitus linjan 363 käyttäjien mielipiteestä. Nykyinen suora Vihdintietä pitkin kulkeva linja on paras vaihtoehto ja se, mitä alueella asuvat ihmiset tahtovat.
VastaaPoistaToinen seikka joka selvästi osoittaa sen, että 363 on säilytettävä Vihdintiellä on viime vuoden syksyllä valmistunut HSL:n itse tekemä runkolinjasuunnitelma (27/2011). Suunnitelman mukaan nimenomaan 363 tulee olemaan Vihdintien runkolinja. Tätä suunnitelmaa on jo alettu toteuttaa siirtämällä suunnitelman mukaisesti linjan päätepysäkki Hämeenkylästä Vantaankosken asemalle. Kun tämä suunnitelma on siis jo selkeästi otettu toteutettavaksi pidän käsittämättömänä, että nyt käynnissä olevassa suunnittelussa yritetään repiä jo toteutukseen otettu suunnitelma auki ja tuhota sen linjan 363 käyttäjille jo tuoman parannuksen sekä estää suunnitelman tulevaisuudessa tuomat parannukset.
Linjan 363 siirto pois Vihdintieltä on siis paitsi merkittävä huononnus palveluun, myös selkeästi alueen asukkaiden vastustama toimenpide ja kaiken kukkuraksi vielä HSL:n oman jo toteutukseen tulleen runkolinjasuunnitelman vastainen. Ajatus on siten mitä pikimmin haudattava toteuttamiskelvottomana.
Vantaan kaupungin heikko taloudellinen tilanne ei mahdollista Vihdintien runkolinjan perustamista lähitulevaisuudessa.
PoistaAsun Hämeenkylässä ja käytän joukkoliikennettä päivittäin. Linja 363 tulee ehdottomasti säilyttää nykyisen kaltaisena: Vantaankoskelta Hämeenkylän kautta Vihdintietä Helsinkiin. Se on erittäin hyvä ja toimiva linja. Myös nykyinen yhteys - tällä hetkellä bussit 51 ja 50 - välillä Hämeenkylä Myyrmäki on pidettävä vähintään nykyisen kaltaisena.
VastaaPoistaKannatan myös linjan 363 nykyistä reittiä Hämeenkylästä Vihdin tien kautta Helsinkiin, toisinaan E-Haagan ympyrästä se voisi poiketa Huopalahden-Paciuskatu-Tukholmankatu kautta Mannerheimintielle, palvelisi sairaala-alueille menoa paremmin ja ainakin henkilöautolla reitti nopeampi. Liittymälinjat 50,51,jne. Myyrmäkeen ja Vantaankoskelle tulisi ajaa tiheämmin ja myöhempään kuin nyt jotta Hki keskustasta olisi nopeampikin reitti LänsiVantaalle Hämeenkylään, Pähkinärinteeseen Hämevaaraan. Tänne on muuttamassa paljon ihmisiä lisää kun aluettta rakennetaan tiheäksi.
PoistaNäimpä, Pähkinärinteeläiset ovat selvästi tuoneet esiin että 363 palvelee parhaiten liikennöidessä Vihdintietä, Pähkiksessä asuu esimerkiksi paljon Valiolaisia jotka pääsevät lähimmäksi työpaikkaansa juurikin Vihdintieltä.
PoistaKehä III pitäisi olla nopeat bussiyhteydet laidasta laitaan, koska tien varressa on paljon työpaikkoja ja ostospaikkoja. Kehä III:lle pitäisi olla tiheät yhteydet aluekeskuksista, joilta vaihtaa kehätien busseihin.
VastaaPoistaJatkossa, kun rata Tikkurilasta Vantaankoskelle valmistuu, on varmasti Vantaan aluekeskusten välillä järkevintä matkustaa junnalla, mutta kehätien matkustustarpeet pitäisi huomioida linjastosuunnitelmassa.
Poikittaisliikenne pitää ottaa huomattavasti paremmin huomioon, sillä juna kulkee kuitenkin vain suheellisen rajattua omaa reittiään kiskoilla. Junan käyttö ainoana poikittaisena välineenä johtaa myös helposti lukuisaan määrään vaihtoja joka laskee innostusta käyttää julkisia kulkuneuvoja. Esim. Kehä 3 tarvitsee ehdottomasti nopeampia ja suoria yhteyksiä jotta julkiset ovat kilpailukykyisiä.
VastaaPoistaHavainnoillistan tätä esimerkillä omasta arjesta. Työmatka Pähkinärinne - Tikkurila. Bussilla 50/55 toki pääsee helposti yhdellä bussillä ja läheltä kotia Tiksiin, mutta matka kestää n 1h. Hyppäämällä omaan autoon ja ajamalla Kehä 3 matka kestää aamuliikenteessäkin n. 15-20min. Päivän työmatkat siis joko 30min tai 2h.Viikossakin sitten 2,5h tai 10h Kummanhan sitä valitsee.
Poikittaista bussiliikennettä ei olla kokonaan lakkauttamassa Kehäradan myötä. Poikittaisliikenteen reittejä on pohdittu viime talvena Aviapoliksen joukkoliikennesuunnitelmassa. Bussiliikennettä joudutaan kuitenkin vähentämään nykyisestä, jotta joukkoliikenteen kustannukset eivät kasvaisi. Iso osa nykyisten poikittaisten bussilinjojen matkustajista siirtyy Kehäradan junien käyttäjiksi muun muassa tiheän vuorovälin ja lyhyemmän matka-ajan ansiosta.
PoistaAsun Hämeenkylässä. Kun 363 kulkee Vantaankoskelle, juna-asemalle, olen siirtynyt junan käyttäjäksi Vihdintien ruuhkien takia. Minua lähellä on myös 35:n ja 50:n pysäkit, joilla pääsee joko Vantaankoskelle tai Martinlaakson juna-asemalle.
VastaaPoistaYksi ongelma on 363:n lähtöaika Vantaankoskelta, jota ei iltaisin ole sovitettu yhteen junan tuloajan mukaan. Bussi lähtee pari minuuttia liian aikaisin.
363:sen reitti voitaisiin pitää samanlaisena kuin nyt tai siirtää 360K:n kaltaiselle reitille. 50/51 voisi muuttaa niin, että Hämeenkylästä pääsisi suoraan Myyrmäkeen myös.
VastaaPoistaLisäyksenä vielä, että 363 Vantaankosken lähtö- ja tuloaikoja tulee paremmin sovittaa yhteen. Keskustaan on nopeinta mennä Vantaankosken kautta, mutta toisaalta bussit eivät tule ajoissa keskustan päästä, joten olen mennyt suoraan bussilla.
PoistaJos tavoitteena on bussilinjoista säästäminen kehäradan takia, niin ne säästöt pitää täysimääräisesti kohdentaa sinne, missä siitä kehäradasta on hyötyä. Tämä hyöty ei käytännössä lainkaan ulotu Vihdintien linjojen varteen saati sen länsipuolelle, joten säästöjä ei saa missään tapauksessa alkaa myöskään hakemaan lainkaan tältä alueelta.
VastaaPoistaJa jos linjoja suunnitellaan uusiksi, lähtökohtana pitää olla se, että mistään matka-ajat eivät pitene vaan että päin vastoin ne lyhenevät. Matkustajalle tärkein asia on nopeus. Ne matka-ajat ovat jo nyt linjojen kiertelyn liian monen alueen läpi ja Vihdintien sekä Mannerheimintien hitauden takia aivan liian pitkiä ja julkisen liikenteen palvelu- ja kilpailukyky tästä syystä hyvin heikko. On aivan selvää, että linjojen kiertely liian monen alueen läpi hyvin hitaita pikkuteitä pitkin heikentää linjan palvelevuutta kaikille aikaisemmin suorempaan päässeille ja ainoastaan lisää autoilua.
Esimerkiksi mainittu Askiston linjaehdotus 362 on todennäköisesti hitautensa takia käytännössä käyttökelvoton linjan loppupäässä ja toteutuessaan tarkoittaisi kohdallamme talouteemme toisen auton hankinnan muodostumista välttämättömyydeksi töihin kulkemista varten. Kahden asuinalueen, Variston ja Vapaalan erittäin hidas maisemakiertely Askistosta tullessa tehnee matkaan helposti lisää 15 minuuttia suuntaansa ja tällainen ylimääräinen aika vie jo nykyisin hitaan linjan kilpailukyvyn kokonaan. Nykyisellään Askistoa ainoa kunnolla palveleva seutulinja on erittäin harvoin kulkeva 364 ja tällaista ruuhka-ajan täysin suoraa yhteyttä ei saa missään tapauksessa alueelta lopettaa.
Olisi erittäin tarpeellista, että Askiston suunnasta, kuten myös epäilemättä Espoon Niipperin suunnasta päästäisiin nopeasti junaradan ja vaihto-yhteyden varteen ja varmaankin myös Hämeenlinnanväylälle. Tällaista linjaa suunnitellessa pitäisi kuitenkin huomioida, että nämä radan varteen tulevat syöttölinjat pitää rakentaan suoraan ja nopeinta reittiä lähimmälle asemalle kulkeviksi lyhimmän matka-ajan saavuttamiseksi. Ja tässä suhteessa se asema, jonka kautta niiden pitää tästä syystä kulkea, on Vantaankoski, koska matka Martinlaaksoon ja erityisesti Myyrmäkeen on paljon hitaampi. Linjat voivat toki mennä näihin kahteenkin, mutta sen pitäisi tapahtua siten, että vaihto junaan voidaan halutessaan suorittaa heti jo Vantaankoskella. Tässä voisi olla mahdollisuus rakentaa yksi linja, joka kulkisi Vantaankosken asemalta suoraan Kehälle uuden Kehän liittymän kautta Vantaankosken aseman luona ja takaisin vastaavaa reittiä.
Kehäradan myötä Vantaalla tarkastellaan myös niiden alueiden linjastoa, jotka eivät suoraan ole radan vaikutuspiirissä. Esimerkiksi Vihdintien seutulinjoilla matkustajamäärät ovat joitakin ruuhka-ajan vuoroja lukuunottamatta varsin pieniä. Joillakin linjoilla, kuten Askiston 364:lla, matkustajamäärät ovat ruuhka-aikoinakin hyvin pienet.
PoistaVihdintien suunnan linjat ovat pysyneet pitkään lähes muuttumattomina, vaikka matkustajamäärissä ja matkustajien kulkutarpeissa on tapahtunut vuosien varrella muutoksia. Vihdintien liikenne on hidastunut merkittävästi henkilöautoliikenteen kasvaessa, mikä on saanut monet aiemmin suorilla busseilla kulkeneet siirtymään junaan. Jo nykyään M-juna kulkee päiväsaikaan 10 minuutin välein ja Myyrmäestä on esimerkiksi Rajatorppaan ja Pähkinärinteeseen tiheät jatkoyhteydet.
Vaikka Pähkinärinteestä/Pähkinärinteeseen on jatkoyhteydet junalta Myyrmäestä, ne eivät ole kovinkaan käyttökelpoisia, sillä Pähkinärinteen bussilinjat (30, 50, 51, 55) eivät ole tahdistettu kunnolla M junan kanssa. Keskustasta tullessa joutuu käytännössä aina odottamaan Myyrmäessä 10-15 minuuttia bussin lähtöä ja toiseen suuntaen kulkiessa taas bussi useimmiten on Myyrmäessä 1-2 minuuttia junan lähtöajan jälkeen, jolloin turhaa odotusaikaa kertyy lähes 10 minuuttia.
PoistaKaiken kukkuraksi Myyrmäen asema on äärimmäisen huonossa kunnossa, täynnä graffiteja, roskia, rikkonaisia pulloja ja lisäksi asema haisee aina kuvottavalla tavalla virtsalle. Koko asema ylipäänsä on sellainen, että on HSL:lle häpeällistä, että oletatte ihmisten haluavan käyttää sellaista slummirauniota. Viimeistään kehäradan avaamisen yhteydessä Myyrmäen asema tulisi saneerata sellaiseen kuntoon mitä Suomen asema sivistysmaana edellyttää sekä aloittaa asemalla ympärivuorokautinen tiukka vartiointi.
HSL:n vastaus on sikäli kovin erikoinen, että tuo 364, joka kulkee vain ruuhka-aikoina, on kuitenkin bussi, jossa on matkustajia niitä harvoja busseja kohdin aika paljon viimeistään vihdintien pysäkeiltä, eikä se lähellekään tyhjänä kulje Askistostakaan - miten siis HSL aikoo käytännössä hoitaa Askistolaisten matkustustarpeet, jos linja lakkautetaan?
PoistaUusi kiertoajelubussi 362, jota tuossa on ehdotettu, ei tätä työmatkoihin käytettävää linjaa 364 korvaa lainkaan, sillä se lisää matka-aikaan suuntaansa helposti 15 minuuttia lisää varsinkin ruuhka-aikana ja tekee siitä työmatkakäyttöön Askistosta aivan täysin käyttökelvottoman, koska matka-aika on jo nyt pitkä.
Jos uudistus on se, että vain korvataan tuo 364 jollain tällaisella ympäri kaupunkia kiertelevällä linjalla, meidän perheen osalta ainoa vaihtoehto asioiden järjestämiseen on toisen auton hankinta. Luulen, että saman joutuvat tekemään useimmat muutkin nyt linjaa 364 käyttävät, eli se uusi 362 tulee lopulta olemaan huomattavasti vähemmän matkustajia palveleva linja ja tällä saadaan ainoastaan lisättyä sitä autoliikennettä Vihdintielle.
Yksi vaihtoehto olisi tietysti saada liityntäbussiliikenne toimimaan kunnolla junaradan varteen. Sekin vain edellyttää sitä, että sen bussin pitää olla suora bussi sille asemalle, jolle pääsee nopeiten eli käytännössä Vantaankoskelle. Jos tämäkin on jokin monen alueen kiertolinja, siinä tulee vastaan sama matka-ajan ongelma.
Ja edelleenkin, kehäradan kustannuksia ei ole millään mittarilla oikeudenmukaista kohdentaa sinne, missä kehäradasta ei matkustajille tule lainkaan hyötyä.
Olisi kiva kuulla ja nähdä alustavat ideat mitä konsultit meinavat ehdottaa, eikä vain kommentoida jotain yksittäistä asiaa.
VastaaPoistaJulkaistaanko selvitys alustavana kommentoitavaksi ennen sen julkaisua ja selvityksen valmistumista?
Onko suunnitelmassa myös yöliikenne?
Mitä toiveita ja tavoitteia on tilaaja asettanut tälle suunnittelutehtävälle. Onko ainoa lähtökohta se että kustannuksia pitää karsia, kun junan liikennöitikustannukset kasvavat. Mitkä ovat kustannusrajat suunniteltavalle liikenteelle?
Suunnitelmaluonnos julkaistaan marraskuussa ja sitä esitellään myös asukastilaisuuksissa. Kommentointivaiheen jälkeen luonnokseen voidaan tehdä muutoksia, mikäli esille tulee hyvin perusteltuja ja toteuttamiskelpoisia ajatuksia. Haluamme kuitenkin muistuttaa, että maksaja eli Vantaan kaupunki on linjannut, etteivät joukkoliikenteen kustannukset saa nousta Kehäradan liikenteen alkaessa vuonna 2015. Näin ollen kustannustasoa kasvattavia palvelutason parannuksia suunnitelmassa ei voida esittää.
PoistaKun tämä kerran on tilanne, niin miksi automaattisesti etsitte säästöjä bussiliikenteestä? Aivan yhtä hyvä säästövaihtoehto on karsia Kehäradan junaliikennettä. Radan varressa ei oikeasti ole mitään merkittäviä liikennetarpeita lukuunotamatta lentokenttää, jonne myöskään ei ole käytännössä mitään tarvetta liikennöidä junalla iltakuuden jälkeen. Nykyisin olemassaolevat bussilinjat ovat aivan riittäviä lentokentän liikenteeksi suurimman osan vuorokaudesta, joten junaliikenne lentokentälle olisi kustannusten vuoksi syytä muutenkin minimoida.
PoistaTavoitteeksi asetettu 6 miljoonen euron säästö bussiliikenteessä kuullostaa lähes
VastaaPoistamahdottomalta saavuttaa. Mikä on alustava suunnitelma mistä karsitaan?
Maalaisjärjellä ajateltuna säästötavoite ei voi mitenkään toteutua tilaajan asettaman tavotteen mukaan ilman että joukkoliikenteen palvelutasoa alennetaan merkittävästi nykyisillä alueilla.
Uudet asemat sijaitsevat niin kaukana nykyisistä asutusalueista ja siitä missä ihmiset liikkuvat. Ettei liikennettä voi järkevästi karsia nykyisiltä alueilta järkevästi.
Vantaalla on pari bussilinjaa poikittaisliikenteessä jota kehärata korvaa. Nämä poikittaislinjat kuitenkin kiertävät alueiden kautta jotka ovat kaukana kehäradasta.
Kehärädän valmistuttua menee useita kymmeniä vuosia että asutus ja yritykset keskittyvät asemien läheisyyteen. Näitä uusia asemia varten tarvitaan syöttööliikennettä kehittyville alueille. Tämä syöttöliikenne toimii vajalla kapasiteellä ennen kun alueet kehittyvät.
Syöttöliikennettä pitäisi lisätä ja näin varmistaa täysi hyöty kehäratainvestoinnista. Tämä käytännössä tarkoittaa bussiliikenteen kulujen pysymistä entisellään ja kasvua myöhemmin, eikä siinä voida saavuttaa merkittäviä säästöjä.
Suurin osa noin 6 miljoonan euron säästöpaineesta kohdistuu Vantaankosken radan ja pääradan väliselle alueelle, missä Kehärata eniten vaikuttaa liikkumiseen. Tämän alueen linjastoa on suunniteltu jo viime talvena Aviapoliksen joukkoliikennesuunnitelmassa. Loput säästöt, arviolta 1-2 miljoonaa euroa / vuosi, joudutaan etsimään muualta Vantaalta. Säästöjen etsimiseksi projektiryhmä muun muassa käy läpi linjojen matkustajamääriä ja pohtii, mitä kaikkein hiljaisimmille linjoille voisi tehdä. Monilla Länsi-Vantaan bussilinjoilla (esim. 1, 2, 30, 43, 45, 48, 360, 362, 364, 474, 510B ja 530 on hyvin vähän tai melko vähän käyttäjiä ainakin osalla reitistä työmatka- ja/tai koulumatkaliikenteen ulkopuolella. Joillakin linjoilla käyttäjiä on vähän myös ruuhka-aikaan eli arkiaamuisin ja -iltapäivisin.
PoistaOnkohan tuota tutkittu, miksi em. linjoilla on käyttäjiä työmatka- ja/tai koulumatkaliikenteen ulkopuolella? Omasta puolesta voin vastata sen ettei busseissa ole matkustajia, koska esim. kivistöläiset on pakotettu pitämään kahta autoa / talous, jotta päivittäiset asiat jotenkin saisi hoidettua, kun bussit kulkevat vain tunnin välein. Väestö myös ikääntyy, joten olisi mukavaa, että palvelujen äärelle pääsisi jatkossakin ilman, että tarvitsee tuhrata koko päivää bussien odotteluun.
PoistaKäytän työmatkoihini kumpaakin bussia 315 sekä 363 ja olen kyllä sitä mieltä että koukaus Pitäjänmäelle huonontaisi yhteyttä Meilahteen oleellisesti matka ajan pidetessä. Tällähetkellä matka-aika 20 min ruuhkan ulkopuolella on loistava ja sen takia olen asuinpaikkani valinnut!
VastaaPoistaEi muutoksia ainakaan 315 linjalle, ainoa yhteys ilman vaihtoa tai pidempää kävelymatkaa asuinpaikaltani Helsinkiin ja matka-aika on nyt jo 30 minuuttia!
VastaaPoistaMinua huolestuttaa kehäradan vaikutus Kartanonkoskeen. Millä tavalla Kartanonkoskelta pääsee Helsingin keskustaan, Myyrmäkeen ja Tikkurilaan. Bussikuljettus lähimmälle kehäradan pysäkille ja junalla? Vai kulkeeko myös jotkut bussit vielä?
VastaaPoistaAsun Askistossa ja käytän vaihtelevasti omaa autoa ja bussia, bussia enemmän. Bussia käyttäessäni joudun vaihtamaan metroon päästäkseni työpaikalle, ja jos bussimatka hidastuu (tai ajojen määrä vähenee) nykyisestään enää yhtään, niin oman auton käyttö jää ainoaksi realistiseksi vaihtoehdoksi:(
VastaaPoistaSuunniteltaessa Länsi-Vantaan linjastoa tulee samalla suunitella Pohjois-Espoon vastaavaa. Vihdintie on yksi Helsingin säteittäisitä pendelöintisuunnista. Espoo on kaavoittamassa Vihdintien pohjoispuolelle runsaasti asutusta Vantaan rajalta aina Lahnukseen saakka. Samalla esitetään että Vihdintie rakennetaan Lahnukseen saakka nelikaistaiseksi. Myöskin se tosiseikka että Pohjois-Espoolaisten useimmat palvelut sijaitsevat Vantaalla on omiaan tähdentämään näiden kahden alueen saumatonta suunnittelua. Yli rajojen menevää paikallisliikennettä tulee voida suunnittella ilma perinteisiä esteitä "Vantaan sisäinen tai Espoon sisäinen". Sellainen suunnittelu on jo kymmeniä vuosia sitten vanhettunutta.
VastaaPoistaVertailtaessa muita pendelöintisuuntia on Vihdintien suunta ainoa jossa ei ole raideliikennettä. Pikaraitotien rakentamista tulisikin harkita reitillä Vihdintie-Konala-Pähkinärinne ja siitä eteenpäin Asikiston ohitse uusille työ- ja asuinalueille Pohjois-Espooseen!
Hans von Knorring: Pikaraitotien rakentamista tulisikin harkita reitillä Vihdintie-Konala-Pähkinärinne ja siitä eteenpäin Asikiston ohitse uusille työ- ja asuinalueille Pohjois-Espooseen!
PoistaTämä on erinomainen idea ja sitä tulisi vakavasti tutkia. Mannerheimintien nykyinen raitiotie on tosin aivan liian hidas tuollaista pikaraitiotietä varten, joten samassa yhteydessä olisi syytä selvittää raitiotietunnelin rakentaminen Mannerheimintien alle.
Toivon kovasti linjojen 315, 360, 362, 452, 510 säilyttämistä. Näiden linjojen varrella on sellaisia pysäkkejä, että niille päästääkseen tulevaisuudessa syöttöliikeenteen ja kehäradan avulla aikaa tuhraantuu niin paljon, että oman kulkupelin hankkiminen alkaa olla välttämätöntä. Työmatkan varrella kun on kuljetettava vielä lapsia kouluihin ja päiväkoteihin. Ehdottomasti käyttäisimme entistä enemmän linjaa 362 (360), mutta nuo kulkevat valitettavan harvoin (aikatauluihin ei aina voi luottaa, lisäksi vuoroja jää melko usein ajamatta). Tällä hetkellä läheltä Vihdintietä kulku Myyrmäkeen juna-asemalle ja sieltä Helsingin keskustaan vie enemmän aikaa ja vaivaa kuin nykyinen 360/362 linjan käyttö. Kiitos silti linjoista 360, 362, ilman näitä emme pärjäisi ilman lisäautoa ja työmatkat onnistuvat kohtuullisen hyvin.
VastaaPoistaTulevaisuudessa työpaikkojen parkkipaikat ovat entistä harvemman saatavissa ja joukkoliikenteelle on paikkansa. Viime vuosina kuitenkin joukkoliikenteen palvelut ovat heikentyneet. Toivottavasti autoilijoita saataisin kannustettua joukkoliikenteen käyttäjiksi ja joukkoliikenne saadaan pysymään vähintää tällä palvelutasolla ja jopa tästä paremmaksi.
Miten Aviapolisen rautatieaseman/lentoaseman ja Jumbon välinen liikenne aiotaan järjestää? Kuvittelisi, että linjoille olisi kysyntää. Voisiko esimerkiksi Väinö Tannerin tien/Pakkalantien ja Tikkurilantien kautta tehdä Jumbon ja Aviapoliksen välille tehdä yhteyden? Tulkin- ja Pakkalantien risteysalueelle ollaan ymmärtääkseni rakentamssa asuntoja
VastaaPoistaBussilinja Osuustien kautta voisi olla myös vaihtoehto.
PoistaOnko valmistuvan Tikkurilantien Vantaanjoen sillan kautta tulossa bussilinjaa, joka veisi Jumbon suunnalle?
VastaaPoistaNykyisin kun joutuu kulkemaan vähintään kahdella bussilla töihin Lapinkylästä keski-Vantaalle.
Syynä Vantaan sisäisen bussilinjan 43 vähäiseen käyttöön on sen erittäin harva vuoroväli ja pitkä mutkittelu matkustajia keräämässä usesta paikasta.
VastaaPoistaJos linjan reitti olisi suorempi esim. Vantaankoski/Myyrmäki, olisi julkinen liikenne aito ja toimiva vaihtoehto oman auton käytölle.
Lisäksi vastikään laajennettu liityntäliikenteen paikoitus Vantaankoskella on nyt jo osoittautunut liian ahtaaksi, etenkin lumisina talvina, kun aurauskasat valtaavat useamman P-paikan.
Itse kuljen 43:lla väliä Kivistö-Vantaankosken/Martinlaakson asema. Reitti on mielestäni muutoin toimiva, mutta kyllä ärsyttää monesti tuo 43/474 vaihtosysteemi, kun sen takia matka-aika venyy pahimmillaan 10 min, jos ja kun 474 on myöhässä.
PoistaSäästöä saisi nopeasti aikaan lakkauttamalla ne linjat, joilla on suurimmat liikennöintikustannukset per matkustajakilometri. Kuten 30 ja 35, jotka ajavat arkiruuhkan ulkopuolella 2-8 matkustajan kuormilla. Nämä linjat ovat ilmeisesti olemassa vain siksi, että HSL:n suunnitteluohjeen mukainen palvelutaso (vuoroja aluekeskukseen per tunti ja kävelymatka pysäkille) saavutettaisiin. Silti linjojen palvelu ei tunnu kiinnostavan niiden vaikutuspiirin asukkaita. Esimerkiksi: linjan h39 pidennys Martinlaaksoon on syömässä viimeisetkin v35:n matkustajat Martinlaakson eteläpuolella. Linnaisten-Pähkinärinteen väki taas ei käytä 30:stä, koska pääasiallisiin matkakohteisiin (Helsinki, Myyrmäki) on paljon parempi tarjonta muilla linjoilla. Jos palvelutaso reuna- ja katvealueilla halutaan säilyttää kustannustehokkaasti, niin ratkaisu on kutsupakuliikenne. Se, että syötetään pari miljoonaa euroa vuodessa tyhjien bussien ajattamiseen ympäri kylää, laajempaa linjauudistusta odotellessa, ei tunnu järkevältä. Ja kyllä, käytän itse useasti 35:sta, mutta tulisin toimeen ilmankin.
VastaaPoistaAsun Kaivokselassa Vanhan Kaarelan tien varrella.Saimme tänne bussin 39 joka kulkee kolme kertaa tunnissa. Minulle riittäisi kaksikin kertaa, kunhan tulisi ajallaan eikä yli viisikin minuuttia etuajassa. Pysäkkini on ensimmäinen Vantaan puolella oleva pysäkki Malminkartanon pysäkin jälkeen.Ihmettelen, miksei 39:n kulkua mitenkään voinut suunnitella Louhelan aseman kautta ja miksi sen pitää mennä
VastaaPoistamartinlaaksoon. Sinne pääsee kyllä vaihtamallakin tarpeeksi monella bussilla. Jokin bussi yhteys Kaivokselasta tai Myyrmäestä tarvitaan myös Seutulan kylän suuntaan, koska siellä on Sairaala: sekä työpaikkana, että mahdollisia vierailupaikkana.
Linja 45 kulkee Myyrmäestä Vaskivuorentien kautta Seutulaan.
PoistaAskistosta Helsingin keskustaan ainoa toimiva linja on 364, joka kulkee harmillisen harvoin palvellakseen esim koululaisia tai hiukankin erilaista työaikaa tekeviä.
VastaaPoistaLinjat, jotka kiertävät ympäriinsä (Vapaalaa, Pähkinärinnettä, Varistoa jne) ennen kuin saapuvat Askistoon, ovat ajallisesti aivan tuhoon tuomittuja. Mikäli vähintään kaksi ihmistä lähtee Askistosta Helsingin keskustaan, on oma auto ainoa järkevä vaihtoehto sekä ajallisesti että rahallisesti. (varsinkin kun sen auton voi jättää työpaikan parkkipaikalle)
Älytöntä laittaa busseja odottelemaan tietyillä pysäkeillä, esim. 39 (Malminkartanossa ja Talissa) ja 452/453 "rajalla". Se hidastaa ja tuntuu ihan hölmöltä istua bussissa ja odotella siinä pari kolme minuuttia. Pysäkeillä olevat noin-ohitusajat ovat hyvä juttu ja niihin voi jokainen laskea n. viiden minuutin varan puoleen jos toiseen.
VastaaPoistamielestäni 510 voitaisiin jatkaa Myyrmäestä Martinlaakson sijasta Kaivokselan suuntaan Hämeenlinnanväylälle ja Silvolan kautta jopa aina Vantaanlaaksoon asti?
VastaaPoistaVantaankosken seutulinjat 510 ja 539 (nyk. 39) jäävät nykyään Martinlaaksoon. Voisiko edes toisen palauttaa palvelemaan paikallisen teollisuusalueen työläisiä?
VastaaPoistaHei, olisin ehdottanut, että linja 43 tai 43K kieräisi Kongontien kautta Vestrantielle, jossa on linjan päätepysäkki. Sitten lähtiessään päätepysäkiltä se voisi kulkea normaalisti Vestrantietä. Tällöin tulisivat molemmat tiet linja-autoreitin piiriin. Nyt Kongontiellä asuville matka pysäkille on pitkä. Kongontiellä asuu useita lapsia, jotka kulkevat linja-autolla kouluun,
VastaaPoistaJo edelliset muutokset Myyrmäen suunnalla pistivät ketuttamaan. Suurin osa linjoista ei enää kulje Uomatien kautta, vaikka siellähän niitä ihmiaiä eniten asuu! Ihan järjetöntä laittaa bussit kulkemaan Louhelan sillan ali, jostain metiköstä missä asuu vaikka kuinka paljon vähemman populaa. Nykyinen järjestelmä Louhelan kautta ei palvele enää lainkaan Uomatien ja Martinlaakson asukkaita, vaan pitää kävellä aina jonnekkin juna aseman tienoille. Bussit takas Uomatielle!
VastaaPoistaTuo 56 linjan järjestely on myöskin ihan susi, kun karttakin loppuu kartanonkoskeen, olis ihan kiva tietää miten se menee sen jälkeen, että pääseekö enää myyrmäestä duuniin kanervantielle, jonne 56 oli ainoa linja.
Joo ja eipä voi kehua tuota 53 linjan puuttumista. Joka päivä kun sillä meen kouluun niin on jo muutenkin niin täynnä että tsägällä saa istumapaikan. Ja turha puhua korvaavasta kehäradasta, on se jo nähty monen vuoden ajan et ne junat ei enää kulje kun ensimmäinen lumihiutale on pudonnut maahan...
Linjan 56 reitin on esitetty edelleen kulkevan Jokiniementietä Kanervantien risteyksen kautta. Itä-Vantaalla reitti olisi sama kuin nykyisillä K-vuoroilla eli kaikki vuorot ajaisivat Fazerintien kautta.
VastaaPoista